Vihtavuori
Ajankohtaista
Historiaa
Ruutitehdas
Asuminen
Elinkeino
Peruspalvelut
Vapaa-aika
Muut palvelut
Järjestöt
Nähtävyydet
Yrityksiä
Kylän markkinat
Yhteystiedot

Valtion Ruutitehdas


Merkittävä osa kylää ja sen historiaa on vuonna 1920 perustettu Valtion Ruutitehdas. Tehtaan myötä perinteinen maaseutukylä muuntui nopeassa tahdissa pieneksi tehdaspaikkakunnaksi. Väestön enemmistön muodostivat pian tehtaassa työssä käyvät ihmiset, joiden elanto oli kiinni tehtaan menestymisestä. Vihtavuoren tehtaita alettiin rakentaa 1923 maaliskuussa. Siitä alkoi vilkas rakennuskausi, joka kesti usean vuoden ajan.

Nitroselluloosa- ja ruutiosastojen valmistuttua pidettiin juhlalliset vihkijäiset 9.10.1926. Seuraavana vuonna päättyi tehdasta puuhanneen toimikunnan kausi ja tehtaalle nimitettiin ensimmäinen johtokunta. Uusi rakennusvaihe alkoi vuonna 1928, kun Puolustusministeriön Ammuslataamo päätettiin siirtää Helsingistä Vihtavuoreen. Hiiltämö aktiivihiilen valmistusta varten rakennettiin vuosina 1930–31 ja pari vuotta myöhemmin alettiin rakentaa käsiaseita varten nallitehdasta. Nallien valmistus alkoi vuonna 1934 ja pari vuotta myöhemmin valmistui nallitehtaan yhteyteen dynamiittitehdas. Haulikonpatruunoiden valmistus alkoi v.1930. Jatkosodan aikana jouduttiin laajentamaan nitroselluloosa-, nalli- ja ruutitehtaan osastoja, että saatiin tarvittava määrä tuotantoa aikaiseksi.

Tehtaan tulo mullisti rauhallisen maalaismaiseman. Jatkuva rakentaminen toi metsätöitä, puunajoa ja työllisti näin myös muut alueen asukkaat. Vihtavuoren tehtaiden tarkoitus oli tyydyttää armeijan ja suojeluskunnan tarpeet, mutta ulkomaille viennin takia ruutivarastot olivat loppua 1930 – luvun lopulla. Sota-aikana ruutia valmistui parhaimmillaan 5000 – 6000 kiloa vuorokaudessa. Työvoimaa haettiin muualta lehti-ilmoituksin ja työpaikkoihin toivottiin erityisesti suojeluskuntalaisia, joista silloinen omistaja toivoi saavansa sen hetkiseen tilanteeseen mahdollisimman luotettavia työntekijöitä. Myös insinöörit ja mestarit sekä tietenkin koneet tulivat Vihtavuoreen muualta. Suojeluskuntatoiminnan ohessa aloitti Vihtavuoressa myös Lotta-Svärd toiminta 1940-luvulla.

Tehdas vastasi suurelta osin useita vuosikymmeniä paikkakunnan sosiaalisista palveluista useita vuosikymmeniä. Parhaimmillaan oli lähes jokainen paikkakuntalainen jollain tavalla riippuvainen tehtaan menestyksestä. Tehdas tarjosi paitsi leivän myös monet muut palvelut. Se rakennutti työntekijöilleen vuokra-asuntoja sekä yhteiset leivintupa-, mankeli-, sauna- ja pesulatilat.

Vihtavuoren tehtaat vastasivat suurelta osin myös paikkakunnan vapaa-ajan palveluista. Tehtaan rakentamina valmistuivat urheilukenttä ja kerhotilat. Kerhotilat olivat tosin vain tehtaan johtohenkilöstöön kuuluvien käytössä. Urheilukenttä sen sijaan oli kaikkien käytössä ja sen ohessa paikkakunnalle perustettiin myös oma urheiluseura Vihtavuoren Pamaus. Urheiluseura sai pääasiallisen tukensa tehtaalta aina 1970-luvun loppupuolelle saakka, jolloin kunnan myöntämät avustukset korvasivat osittaen tehtaan jakaman avustuksen urheilutoimintaan.

Ensimmäinen linja-auto ajoi Vihtavuoreen vuonna 1925, jolloin käynnistyi joukkoliikenne Laukaan ja Jyväskylän välillä. Rautatie Vihtavuoreen oli valmistunut jo 1890-luvulla, jolloin Jyväskylästä rakennettiin rautatie Suolahteen ja Äänekoskelle. Mahdollisesti rautatie Vihtavuoreen vaikutti myös tehtaiden sijoituspaikkaan. Vihtavuoren tehtaiden toiminta on viime vuosina supistunut ja toisaalta jakautunut pienempiin yksiköihin. Täten kylä elää nykyisellään monelta osin murrosvaihetta. Kunnan toimenpiteitä odotetaan turvaamaan kylän kehittymistä.



 

 

Vihtavuoren Kyläyhdistys Ry